Lihastasapainolla tarkoitetaan kehon lihaksiston vahvuuksien, heikkouksien ja kireyksien välistä suhdetta. Sen pohjana ovat kehon hyvä liikkuvuus ja ryhti. Lue vinkkimme, kuinka parannat niitä.

1. Tasapainota kehon epäsymmetriaa.

Harvan keho on täysin symmetrinen, jos kenenkään. Epäsymmetriaan kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Erityisesti vasemman ja oikean kehon puolen epäsymmetria voi olla pulmallista. Jos toinen puoli on toista kireämpi, liikkuvampi puoli avustaa tai tuottaa sen liikkeen, johon kankeampi puoli ei pysty tai joka tekee sen heikommin. Silloin enemmän töitä tekevän puolen lihakset rasittuvat enemmän. Epätasainen jakauma voi vaikuttaa koko kehon asentoihin ja liikeratoihin.

Epäsymmetriaa voi olla myös voimatasoissa. Jos vasen pakara on oikeaa pakaraa vahvempi, hakee keho esimerkiksi kyykkyliikkeessä voimaa liikkeeseen vahvemmalta puolelta.

Harjoittelu kannattaakin aloittaa aina heikommalla puolella ja suorittaa toistot liikkeissä heikomman puolen mukaan, niin pystyt korjaamaan puolieroja.

2. Treenaa ryhtiä.

Kiireinen arki ja epäterveelliset elintavat lisäävät ryhtiongelmien taustalla olevia lihaskireyksiä. Vähäinen uni, huono ravitsemus ja liikunnan puute herkistävät kehoa vaivoille.

Kun kehosi on sivustapäin katsottuna luotisuorassa korvannipukasta olkapään etuosaan ja siitä edelleen lonkkanivelestä nilkkaan saakka, ryhtisi on moitteeton. Oikeaoppisen asennon tulisi säilyä myös istuessa, vaikka ryhti onkin helpompi säilyttää seistessä tai liikkuessa.

Toisaalta harva on ryhdikäs kaiken aikaa. Jos ryhdin ylläpitäminen vaatii tietoista työtä, kompensoit todennäköisesti joillain toisilla lihaksilla niitä lihaksia, joiden pitäisi jaksaa kannattaa kehoasi ryhdikkäästi ilman tietoista ajattelua. Täydellisen ryhdin tavoittelun sijaan tärkeämpää onkin, että kroppasi kestää sen kuormituksen, joka sen päivittäin täytyy kestää.

3. Vältä staattisuutta.

Teit sitten töitä istuen tai seisten, kiinnitä pitkin päivää huomiota asentoosi. Vältä olemasta samassa asennossa pitkiä aikoja. Staattisuuden poistaminen arjesta on merkittävin asia kehonhuollossa. Jos istut 10–12 tuntia vuorokaudessa, parikaan liikkuvuusharjoittelua viikossa ei poista istumisen aiheuttamia haittoja. Jokapäiväinen tekeminen on kehonhuollon perusta. Sen lisäksi voit tehdä erillisinä harjoituksina kehoa avaavia liikkeitä, venyttelyä ja joogaa.

Jos pääasiassa istut, seiso enemmän ja liikuttele itseäsi. Käy välillä kyykyssä tai nosta polvi ylös kehon eteen ja piirrä sillä isoa ympyrää.

Kotonakin pysy liikkeessä. Sohvan sijaan istahda lattialle katsomaan telkkaria tai leikkimään lasten kanssa. Vaihda asentoa ja ole luova: ole kyljelläsi, selälläsi, vatsallasi ja polvillasi.

Kun liikkuvuus paranee, tärkeää on myös se, että käytät uusia isompia liikeratoja arjessa. Jos et hyödynnä niitä, ne eivät säily.

Jos istut paljon, nouse jaloittelemaan kerran tunnissa. Jatkuva istuminen aiheuttaa painetta lannerangalle ja jäykistää selkää, koska se hidastaa kehon aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Kun verenkierto on heikkoa, ravinteet ja happi eivät liiku kehossa riittävästi. Se aiheuttaa selkävaivoja ja esimerkiksi käsien ja jalkojen puutumista.

4. Istu syväkyykyssä.

Erityisesti monilla istumatyöläisillä alaselkä, lonkat, polvet ja jopa nilkat ovat kireät. Kokeile istua silloin tällöin päivän aikana syvässä kyykyssä polvet hieman sivuille avattuna ja takapuoli alhaalla. Syväkyykky rentouttaa alaselkää ja lonkkia sekä parantaa niiden liikkuvuutta.

Jos syvässä kyykyssä oleminen on aluksi vaikeaa, aseta ohut kirja tueksi kantapäiden alle. Kun vain maltat olla syvässä kyykyssä, huomaat nopeasti sen hyödyt ja pystyt olemaan asennossa pidempään.

Lue lehteä tai pese hampaat kyykyssä tai haasta itsesi menemään kyykkyyn aina, kun katsot kännykkääsi. Se saattaa vähentää somen käyttöä ja lieventää tablettiniskaa, sillä kyykyssä yläkehon asento pysyy kännykkääkin katsoessa ryhdikkäänä.

Muista kohtuus!

  • Jos treenaat kovaa, jaksa panostaa myös huoltavaan liikuntaan. Erityisesti staattiset asennot ja kovatempoinen treeni ovat huono yhdistelmä. Kehon jännitystilatkin voivat näkyä korkeana stressitasona.
  • Sopeuta treeni aina kuhunkin elämänvaiheeseesi. Jos sinulla on muuten kiireinen jakso, treenaa kevyemmin, panosta kehonhuoltoon, venyttelyyn ja liikkuvuuteen. Kun työelämässä taas on kevyempää, treenaa kovempaa.
  • Hyödyt kehonhuollosta myös jos urheilet, sillä se vaikuttaa suorituskykyyn ja liikeratoihin. Pystyt tekemään liikkeitä isommin ja toistoja puhtaammin, liikkeiden painomäärät kasvavat ja palautuminen on parempaa.

Asiantuntija hyvinvointi- ja suorituskykyvalmentaja Taneli Rantala Liftedistä. Lähteenä käytetty myös Joel Hakalan kirjaa Eroon jumeista – Kehonhuollon käsikirja (Fitra 2018)

Lue myös:

Kyykky on kuningasliike –  ota haltuun parhaat teholiikkeet

Haluatko saada enemmän irti terveydestäsi? Asenna kännykkään nämä sovellukset

10 pahinta virhettä kuntosalilla