Ärhäkkä suonenveto voi katkaista tehokkaan treenin ja herättää yöunilta. Mistä vaarattomat mutta ikävät krampit johtuvat, ja voiko niitä ehkäistä?

Mikä ihmeen suonenveto?

Suonenveto on lihaskramppi, jolla ei ole mitään tekemistä verisuonten tai niiden vetämisen kanssa. Se on kivulias, tahdosta riippumaton lihassupistus, joka kestää muutamasta sekunnista jopa minuutteihin.

Tavallisimmin kramppaavat pohje, takareisi ja
jalkaterän lihakset, mutta joskus myös yläraajat ja -vartalo. Ilmiö on 99-prosenttisesti vaaraton.

Mistä lihaskrampit johtuvat?

Yksiselitteistä syytä ei tiedetä, mutta nykykäsityksen mukaan krampeissa on kyse lihasten ja hermoston yhteistyön häiriöstä. Tymäkkä kipu johtuu todennäköisesti supistuvan lihaksen hapenpuutteesta, maitohapon kertymisestä lihakseen ja pienistä lihassäievaurioista.

Kun pumppaat salilla maksimipainoilla, ovat lihaksesi niin kovilla, että niiden kyky rentoutua suoritusten välillä heikkenee. Kun muskelit ajetaan tarpeeksi ahtaalle, saattaa keskushermostosta tulla päällekkäisiä rentoutumis- ja supistumiskäskyjä, jotka aiheuttavat lihakseen eräänlaisen oikosulun ja se kramppaa.

Lue myös: Tässä ovat Jari ”Bull” Mentulan teesit kuntosalille!

Mikä altistaa lihaskrampeille?

Herkkyys lihassupistuksiin kasvaa, kun lihakseen kohdistuu uudenlaista tai tavallista kovempaa rääkkiä, johon se ei ole tottunut. Tästä syystä esimerkiksi jalkapalloilijat kierivät kentällä krampin kourissa lisäajalla, kun normaali 90 minuutin rasitus ylittyy.

Kramppien yhteydessä puhutaan usein myös suolatasapainon häiriöstä, mutta tutkimukset eivät yksiselitteisesti puolla tätä. Ironman-triathlonkisojen yhteydessä on tutkittu kilpailijoiden veren natrium- eli suola-arvoja, mutta osanottajien välillä ei löytynyt eroja, vaikka toisilla lihakset kramppasivat ja toisilla eivät. Joidenkin lihakset vain jämähtävät juntturaan aina tietyssä vaiheessa rasitusta, joillakin ei koskaan.

suonenveto kramppi

Jo 1600-luvun sanastoissa mainitaan suonenveto, suonen pingotus ja suonenvetämys. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että joskus voimakkaasti kramppaavan lihaksen pinnassa voi näkyä selvästi suuria verisuonia

Millä krampin saa laukeamaan?

Vastaliike auttaa yleensä, mutta ylenpalttista vääntöä ei tarvita, sillä jo yhden millimetrin lihasvenytys auttaa kramppia laukeamaan. Liikaa ei pidä venyttää, sillä joskus kramppi on repeämän esioire, jota kova venytys saattaa pahentaa.

Kun pohje kramppaa kivuliaasti, koukista nilkka ja venytä varpaita kohti nenää. Takareiden suonenveto laukeaa, kun nostat jalan tuolille ja painat yläkroppaa kevyesti polvea päin. Venytyksen pitää kestää vähintään kymmenen sekuntia. Yleensä kramppi laukeaa viimeistään puolessa minuutissa.

Kramppeihin on olemassa lääkkeitä, mutta ne ovat aiheuttaneet joillekuille sydänoireita. Koska haitat ylittävät hyödyt, on kroppaa turha kuormittaa
lääkkeillä vaarattoman vaivan takia. Jonkin äärisuorituksen, kuten maratonin jälkeen voi esimerkiksi rauhoittavista lääkkeistä olla apua, jos kivuliaat krampit pitävät yöllä hereillä. Pitkäkestoiseksi hoidoksi ne eivät käy.

Lue myös: 9 vinkkiä – Näin pääset eroon turvotuksesta

Voiko ruokavaliolla ehkäistä suonenvetoja?

Kaliumilla on iso rooli sydämen, lihasten ja hermoston hyvinvoinnissa. Sen puute saattaa aiheuttaa lihaskramppeja, joten täytä kroppasi varastot kaliumpitoisilla ruuilla, kuten banaanilla, avokadolla, bataatilla, pinaatilla ja valkoisilla pavuilla.

Uusin villitys Yhdysvalloissa on suolakurkkumehun juominen. Utahissa tehdyssä kokeessa todettiin lihaskramppien laukeavan hapanta mehua juoneilla 45 prosenttia nopeammin kuin verrokeilla. Suonenvedon häätämiseen riitti vajaan desin nauttiminen.

Suolakurkkuveden teho on mysteeri, kuten niin moni muukin asia lihaskrampeissa, mutta tutkijat uskovat vaikutuksen liittyvän kurkkumehun suolan ja happamuuden yhdistelmään. Jos olet perusterve ja suonenvedot vaivaavat, kokeile lisätä teelusikallinen suolaa urheilujuomaasi.

Kramppien syntymekanismi on niin monitahoinen, että vaikka veren suola-arvoilla ei näytä olevan yhteyttä supistuksiin, monet kokevat saavansa apua
suolalisästä. Myös magnesiumtankkauksesta voi olla hyötyä.

Milloin on syytä mennä lääkäriin?

Jos liikut aktiivisesti ja lihakset supistelevat usein levossa, selvitä syy lääkärissä. Joskus harvoin taustalla voi olla hoidettavissa oleva nestetasapaino-ongelma tai jokin neurologinen sairaus.

Useimmiten kliinistä syytä ei kuitenkaan löydy ja lääkäri ohjaa liikkujan fysioterapeutille, joka tutkii jalkojen mahdolliset virheasennot. Kun ne on hoidettu ja ylimääräiset lihaskireydet poistettu, saattavat krampitkin loppua. Moni kokee myös huolellisen lihashuollon ehkäisevän inhottavia lihassupistuksia.

Asiantuntijana liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka.

Lue myös:

Näin helpotat niskakipua: 5 vinkkiä

Kannattaako treeni tehdä vapailla painoilla vai laitteilla?

Unettomuus kuriin kotikonstein: 10 vinkkiä

Juttu on julkaistu alunperin Fit-lehdessä 6/2015