Vapaat painot vai laitteet? Ikuinen kiista on nyt ratkottu.

1. Vapaat painot kehittävät tehokkaammin kuin laitteet.

Tarua. Monet innokkaat puntti­treenaajat nyrpistelevät laitteille ja vannovat itsevarmasti vapaiden painojen nimeen. Tutkimuksissa näiden treenitapojen tehossa ei ole havaittu eroa. Huoli hiiteen siis, jos laitteet innostavat sinua enemmän! Kasvatat kyllä tehokkaasti lihasmassaa ja voimaa.

Lihakset kun eivät tunnista, ponnistelevatko ne vapaiden painojen vai laitteen tarjoamaa vastusta vastaan. Kunhan treeni on säännöllistä ja nousujohteista, haba kasvaa yhtä lailla käsipainoilla kuin haukkarilaitteessa.

Lue myös: Vanha kunnon banaani – yhä treenarin parasta pikaruokaa

2. Aloittelijalle sopivat laitteet, konkarille vapaat painot.

Totta ja tarua. Aloittelijan on helpompi tehdä liikkeet oikein laitteissa, sillä niiden liikerata on vakioitu. Vapailla painoilla tekniikka on aina aavistuksen haastavampi, erityisesti kyykyn ja maastavedon kaltaisissa moninivelliikkeissä. Aloittelijan kannattaa suosia laitteita erityisesti silloin, jos ei ole mahdollisuutta päästä ammattilaisen ohjaukseen.

Kokenut treenaaja tulee hyvin juttuun vapaiden painojen kanssa. Silti hänenkin kannattaa välillä hyödyntää laitteita. Laitteilla on turvallista väsyttää treenattava lihas totaalisesti. Esimerkiksi askelkyykky­kävely äärimmäiseen uupumukseen asti vedettynä johtaa lähes aina surkeaan tekniikkaan. Jalkaprässissä tai etu- tai takareisilaitteessa hyvä tekniikka on helpompi säilyttää, vaikka kroppa olisi jo ihan piipussa.

Konkaripunttaajan kannattaa hyödyntää laitteita myös väsyttävissä erikoistekniikoissa, kuten pudotus- ja supersarjoissa.

Lue myös: 5 liikettä riittävät päivän kuntoiluksi – kiireisen liikkujan crossfit-treeni

3. Vapaat painot vahvistavat tukilihaksia enemmän.

Totta. Niveliä ja keskivartaloa tukevat lihakset joutuvat kovemmin hommiin vapailla painoilla. Esimerkiksi penkkipunnerruksessa olkapään lihakset tekevät reippaammin töitä. Samoin kyykyssä, jossa keskivartalon lihakset pinnistelevät enemmän kuin jalkaprässilaitteessa. Sen sijaan Smith-laitteella ja vapailla painoilla tehdyt kyykyt laittavat keskikropan lihakset yhtä tehokkaasti hommiin – vaikka Smith laite onkin.

Vapaita painoja kannattaa siis käyttää ainakin jonkin verran. Näin tuki­lihasten lisäksi myös tasapaino kehittyy paremmin kuin pelkillä laitteilla.

Lue myös: Koko vartalon tehotreeni – vie puntit kävelylle

4. Kaikki laitteet sopivat kaikille.

Totta. Kunhan säädöt ovat kohdallaan! Liike­radat on helpompi tehdä oikein, ei tarvitse pelätä painojen alle jäämistä ja vastusta voi säätää nopeasti. Varsinkin isolla salilla, jossa on paljon laitteita, lihaksiaan voi treenata erittäin monipuolisesti.

Probleema on, että laitteissa treenaajan tulee sovittaa liikeratansa säätöjen mukaisiksi. Erittäin pieni- tai suurikokoisen voi olla hankala löytää itselleen sopivat säädöt. Jos jokin laite ei tunnu yrityksistä huolimatta hyvältä, et välttämättä tee mitään väärin – vehkeen säädöt eivät vain sovi kroppasi mittasuhteisiin. Treenaa kyseiset lihakset vapailla painoilla.

Lue myös: Näillä vinkeillä löydät itsellesi juuri sopivat juoksulenkkarit

5. Laitteilla treenaaminen on turvallisempaa.

Totta ja tarua. Koska laitteissa liikerata on vakioitu, liike on helppo tehdä oikein. Vapailla painoilla ei tutkimusten mukaan kuitenkaan tule sen enempää vammoja kuin laite­treenissäkään,  kunhan liikkeet ovat sopivia ja treeniohjelmassa tolkkua.

Sen sijaan huonolla tekniikalla tai uupumukseen asti tehtyinä vapaapainoliikkeet lisäävät vammariskiä. Esimerkki: eräässä tutkimuksessa treenattiin 10 viikkoa, ja liikkeitä tehtiin vapailla painoilla mahdollisimman monta kierrosta tietyssä ajassa. Hurjat 16 prosenttia koehenkilöistä loukkaantui tutkimuksen aikana. Tavallisessa punttitreenissä loukkaantumisriski on toki pieni, parin prosentin luokkaa – niin vapailla painoilla kuin laitteilla.

Lue myös:

Kaipaatko kunnon tuloksia treeneistä? 7 sääntöä jatkuvaan kehitykseen

Tässä ovat Jari ”Bull” Mentulan teesit kuntosalille!

Toimivatko kompressiosukat? Nämä urheiluvaatteet vaikuttavat oikeasti urheilusuoritukseen

Julkaistu alunperin Fit-lehden numerossa 12/2015