Karhu-ryhmässä työskennellyt Harri Gustafsberg ryhtyi poliisista tutkijaksi. Gustafsberg on onnistunut todistamaan, että mentaalivalmennus vaikuttaa tilannetietoisuuteen ja päätöksentekokykyyn.

Harri Gustafsberg  työskenteli yli 20 vuotta poliisin valmisusyksikössä eli Karhu-ryhmässä. Uransa aikana Gustafsberg joutui kohtaamaan, minkälaista on työskennellä valtavan stressin alla. Sadat keikat ovat opettaneet hänet käsittelemään henkistä painetta ja taklaamaan sen vaikutusta suoritustasoon hengenvaarallisissa työtehtävissä.

Poliisiuransa lopulla Gustafsberg havaitsi, ettei silloisessa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä annettu valmiuksia henkisen suorituskyvyn parantamiseen. Karhun operatiivisena johtajana ja kouluttajana työskennellyt mies ymmärsi, että asiaan pitäisi perehtyä.

– Poliisin rekrytoinnissa käytettävä kartoitusmenetelmä blokkaa aika hyvin ihmiset, jotka eivät kestä stressiä. Henkinen suorituskyky on kuitenkin niin kuin mikä tahansa muukin taito: se vaatii harjoittelua, Gustafsberg selittää.

Paineet vaikuttavat mieleen

Gustafsberg pääsi tutkimaan mielen valmentamista osana Kanadan yliopiston rahoittamaa ja johtamaa tutkimus- ja kehittämishanketta. Hän kehitti menetelmän, jota testattiin ensimmäiseksi Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa. Siellä selvitettiin, miten mentaalivalmennettujen poliisikoululaisten tilannetietoisuus ja päätöksentekokyky poikkeavat painetilanteessa verrokkiryhmään nähden.

– Erot ryhmien välillä olivat todella suuria. Oli hienoa huomata, että vuosien saatossa muodostuneelle kokemukselle saatiin nyt tieteellinen vahvistus.

”Henkinen suorituskyky on kuitenkin niin kuin mikä tahansa muukin taito: se vaatii harjoittelua.”

– Mielen valmentaminen ei ole enää mitään huuhaata, Gustafsberg toteaa.

– Koko asiassa on kyse siitä, että kun joudumme henkisen paineen alle, kohdistamme huomiomme vääriin asioihin. Henkinen suorituskyky on sitä, että tietoisuus vallitsevasta tilanteesta pysyy korkealla vaikeissakin olosuhteissa. Osoitimme, että taitoa pystyy opettamaan.

Näkö lähti kesken keikan

Karhu-ryhmässä viettämiensä vuosien aikana huippukoulutettu Gustafsberg kohtasi henkiset rajoitteensa useaan otteeseen. Hengenvaarallisissa tilanteissa hän on jopa menettänyt näkökykynsä ja muistinsa.

harri_gustafsberg

Gustafsberg lopetti työt Karhu-yksikössä vuonna 2014. Hän on kouluttautunut filosofian tohtoriksi.

– Olimme jollain tehtävällä, jossa henkilö oli ammuskellut. Kun menimme hakemaan kohdehenkilöä asunnosta, lähetin koiran sisälle. Samalla hetkellä menetin näkökykyni, enkä ymmärtänyt, mistä oli kysymys. Jännitin koiran puolesta, kuoleeko se haulikkomiehen käsittelyssä, Gustafsberg tunnustaa.

Henkisellä kapasiteetilla on rajansa

Gustafsbergin menetelmällä stressin vaikutus suoritukseen on mahdollista minimoida. Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmisen henkisellä kapasiteetilla on rajansa. Jos stressin sietokyky ylittyy, koulutuksessa opitut asiat muuttuvat merkityksettömiksi.

”Äärimmäisessä tilanteessa ihminen joko pakenee, taistelee tai jäätyy.”

– Ei ole olemassa mitään temppua, mikä pelastaa ihmisen alkaneelta paniikilta. Kun oma fysiologia ohittaa tahtotilan, kukaan ei voi ennustaa mitä tapahtuu. Äärimmäisessä tilanteessa ihminen joko pakenee, taistelee tai jäätyy. Siihen tilaan joutuminen edellyttää hengenvaaranuhkaa, Gustafsberg selittää.

Lue myös:

Oletko täysin uupunut työpäivän jälkeen? Näin muokkaat työpäivät mieleisemmäksi

Tunnista työuupumus ajoissa – Asiantuntija: ”Stressihän on tappava tauti”

Onnellisempi elämä on aivan nurkan takana – Näin saavutat sen pysyvästi