Ennalta estävää toimintoa harjoittavat poliisit ovat huolissaan ihmisten sosiaalista ongelmista ja eristäytymisestä. Myös turvapaikanhakijoiden tilanne mietityttää.

Poliisi jutustelee rennosti nuoren maahanmuuttajataustaisen miehen kanssa ostoskeskuksessa Helsingissä. Keskustelun lomassa nuorukainen paljastaa nähneensä aseen Rautatientorilla.

– Tämä on pitkäjänteistä työtä, mutta yleensä kommunikointi muuttuu epäluuloista kaveruudeksi. Esimerkiksi eräs nuori soitti ensimmäiset kymmenen kertaa kohdatessamme aina kännykästään Fuck the Police -kappaletta. 11. kerralla sitä ei enää kuulunut, joten kysyin, missä musiikki, vanhempi konstaapeli Niklas Kråknäs sanoo.

Kråknäsin partio on osa Helsingin poliisin ennalta estävää toimintoa. Heidän tehtävistään ei juuri uutisia laadita, sillä työ pyritään tekemään ennen kuin mitään on tapahtunutkaan.

Eristäytyminen on ongelma

Toiminnon johtajan, ylikomisario Jari Taposen mukaan fokuksessa ovat nuorten lisäksi eri vähemmistöt ja väkivaltaisen ekstrenismin eli ääriaineisten toiminnan torjuminen. Segregaatio, joka tarkoittaa ryhmän eristäytymistä muusta väestöstä, on todellinen ongelma.

– Viranomaisilla ei ollut tietoa, mitä esimerkiksi moskeijaväestössä tapahtuu. Selvisi, että he ovat hyvin yhteisökeskeisiä. Luottamus poliisiin on heikko, joten arjen ongelmat ratkaistaan itse, Taponen selittää.

sosiaaliset_ongelmat

Taponen on johtanut Helsingin ennalta estävää toimintaa vuodesta 2012.

– Yhteistyön tarkoitus ei ole löytää potentiaalisia terroristeja, vaan pitää väki mukana yhteiskunnassa. Niin voidaan ehkäistä ongelmien kasaantumista.

Ongelmiin pitää tarttua

Taponen korostaa, että heidän pelikentällään sosiaaliset ongelmat muuttuvat turvallisuusriskiksi, jos asioille ei tehdä mitään. Ilmiö näkyy esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksen kyljessä Puhoksessa. Ostoskeskus alkoi rapistua 1980-luvulla, kun yrittäjät siirtyivät Itäkeskukseen. Tyhjilleen jääneisiin liiketiloihin muuttivat muslimien rukoushuone ja etnistaustaisia yrittäjiä. Samalla alueelle tuli päihdeongelmaisille tarkoitettuja palveluita.

– Keväällä 2016 poliisille ilmoitettiin, että Puhoksessa eletään kuin viimeistä päivää. Ostarilla käytettiin avoimesti huumeita ja perittiin väkivaltaisesti velkoja. Samalla alueella oleskeli paperittomia, ja toisaalta olutkuppiloiden väki käyttäytyi rasistisesti etnisiä toimijoita kohtaan, Taponen kuvailee.

sosiaaliset_ongelmat

Poliisi käy tapaamassa nuoria esimerkiksi nuorisotiloissa.

Tilanne on saatu rauhoittumaan laajalla viranomaisyhteistyöllä. Alueelle on avattu neuvontapiste ja lisätty vartiointia. Puhoksen tapaus ei ole ollut tyypillinen poliisikeikka, mutta kuvaa laajojen kokonaisuuksien ongelmallisuutta.

Oirehtivia kuunnellaan

Ennalta estävää toimintaa tehdään moniammatillisesti. Poliisin Ankkuri-tiimiin kuuluu sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia. Ryhmä arvioi vuodessa jopa 550 oirehtivaa ihmistä, pääasiassa nuoria ja perheitä.

– Kontaktin saatuamme pystymme arvioimaan sen hetkistä tilannetta, esimerkiksi mahdollista hoidon tarvetta. Monessa tapauksessa on huomattu, että hoitoa on voitu hakea, mutta siinä ei olla onnistuttu. Tarvittaessa vaikka talutamme ihmisen hoitoon, Taponen sanoo.

– Ankkuri-toiminnan läpäisseen ihmisen rikoksen uusimisprosentti on seuraavana vuonna seitsemän. Kolmen vuoden aikajänteellä luku on 13–14. Toiminta on aika vaikuttavaa.

Tulevaisuus huolettaa aina

Taposen työ on olla huolissaan tulevaisuudesta. Häntä mietityttää esimerkiksi turvapaikanhakijoiden tilanne. Kielteisistä päätöksistä huolimatta monet eivät lähde maasta vapaaehtoisesti.

– Edessä on ongelma mutta ei keinoja ratkaista sitä. Tällaiset ihmiset jäävät kaiken turvaverkoston ulkopuolelle. Tilanne voi johtaa turvallisuusongelmiin, kun nämä ihmiset joutuvat tukalaan tilanteeseen. On uutisoitu jo turvapaikanhakijoiden tekemistä itsemurhista. Se on huuto, jota pitäisi kuunnella ennen kuin riskit entisestään laajenevat.

Lue myös:

Näissä paikoissa peltipoliisi välähti eniten – katso top 50 -lista!

Baarissa pahoinpidelty Mika, 38: Pelko seurasi minua vuosia!

Vapaaehtoistyötä tekevä Risto: ”Kouluvaarina ehkäisen syrjäytymistä”