Onko kotisi suojattu murtovarkailta, vuotovahingoilta ja tulipalolta? Ellei ole, tee se viimeistään nyt.

Me suomalaiset emme varaudu riittävän hyvin asumisen ikäviin yllätyksiin. Tästä kertovat niin lisääntyneet asuntomurrot kuin vakuutusyhtiöiden kasvaneet korvauskulut. Siksi on tärkeää, että koti on suojattu huolella.

Murtovarkaat iskevät arvatenkin kaikkein heppoisimmin suojattuihin koteihin. Alan asiantuntijoiden mukaan tärkein ja edullisin suoja varkaita vastaan on kunnon lukitus, eli takalukittavan käyttölukon ja varmuuslukon yhdistelmä.

Poliisitarkastaja Tommi Reen Poliisihallituksesta sanoo, että kerrostaloissa riittää pientaloja vähäisempi suojautuminen. Hänen mukaansa tunnettujen valmistajien varmuuslukot ovat varsin pätevä varuste yksinään. Niitä saa halvimmillaan alle 150 eurolla asennettuna.

Finanssialan keskusliiton vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen veikkaa, että murtovaras lähtee tuskin edes yrittämään sisään, jos ovessa on varmuuslukko. Lisäturvaa saa halutessaan turvaketjulla ja ovisilmällä.

Lukkotekniikassakin on tapahtunut kehitystä, ja kuluttajien saataville on tullut jopa avaimettomia lukkoja. Abloyn alle vuosi sitten esittelemä älylukko aukeaa pin-koodilla tai kulkutunnisteella. Lukitusta voi ohjailla älypuhelimella, ja huoltomiehen kaltaisille vieraille kotioven avaaminen onnistuu vaikka töistä. Varmuuslukkoon verrattuna kauko-ohjattava älylukko maksaa noin kolme kertaa enemmän.

Lue myös: Kun lähdet matkalle, turvaa kotisi

Tarra pelottaa varasta

Pientaloissa ja muilla ensimmäisessä kerroksissa asuvilla kamerat, ovi- ja ikkunahälyttimet sekä liiketunnistimella toimivat valot ovat hyvä lisä kodin suojaamisessa. Poliisi kehottaa myös hankkimaan vahvan ulko-oven. Ovi kannattaa vaihtaa uuteen varsinkin, jos sillä on ikää yli 30 vuotta.

– Varkaat murtautuvat harvemmin kohteisiin, joissa on hälyttimet. Kun talossa on kameravalvontaa tai hälyttimiä, se saa varkaan ainakin harkitsemaan. Jo hälyttimistä kertova tarra pelottaa, Reen sanoo.

Hän suosittelee harkitsemaan kodin hälytysjärjestelmien liittämistä turvallisuuspalveluita tarjoavien yritysten hälytyskeskuksiin: jos varas päättää murtautua, toiminta-aika on vähäinen, ennen kuin vartija tai omistaja ehtii paikalle.

Maksulliset turvapalvelut eivät ole vain varakkaiden vaihtoehto. Suomalaiset suojaavat kotejaan ammattilaisten avulla silti huomattavasti vähemmän kuin muualla Euroopassa. Suomessa vain nelisen prosenttia pientalokannasta eli joka 25. koti on kytketty maksulliseen turvapalveluun. Esimerkiksi Ruotsissa noin joka viides pientalo on suojattu.

– Ihmiset mieltävät, että hälytysjärjestelmät ovat kalliita. Todellisuudessa tuotteet on hinnoiteltu niin, että ne ovat kaikkien saatavilla, sanoo turvapalveluyritys Verisuren myyntipäällikkö Asko Kauravaara.

”Varkaat murtautuvat harvemmin kohteisiin, joissa on hälyttimet.”

Palveluiden hinnat ovat muutaman kympin luokkaa kuukaudessa. Erillisten hälytyslaitteiden hankinta itse voi maksaa satoja tai jopa tuhansia euroja. Esimerkiksi Panasonicin hiljattain markkinoille tuoman laajakulmakameralla varustetun ja videoivan ovipuhelimen hinta lähentelee tuhatta euroa.

Ovipuhelimien hyvä puoli on siinä, että ne mahdollistavat turvallisen keskustelun ulko-oven takana seisovan vieraan kanssa ilman, että asukkaan tarvitsee edes raottaa ovea. Kun koti on tyhjillään, edistyneimmät laitteet tallentavat lyhyen videon ovella käyneistä ihmisistä.

Kun kaikkein pahin tapahtuu, eli kotona syttyy tulipalo tai murtovaras iskee, maksullisiin turvajärjestelmiin kuuluvat kamerat ottavat valokuvia ja lähettävät ne hälytyskeskuksen päivystäjälle.

Hallitse kotia tabletilla

Älytekniikka on suomalaisissa kodeissa vielä harvinaista. Sen arvioidaan kuitenkin yleistyvän täälläkin pikkuhiljaa, kun älykkäitä turvalaitteita valmistetaan entistä enemmän myös yksityiskäyttöön. Kodin keskeisimpiä toimintoja, kuten valaistusta ja lämmitystä, pystyy jo nyt hallitsemaan langattomasti tabletilla, älypuhelimella ja tietokoneella.

Älykäs koti on turvallinen. Esimerkiksi palohälyttimen pärähtäessä päälle asukas saa siitä heti tiedon puhelimeensa, kertoo toimitusjohtaja Joel Laurila Puu&Co:sta. Yritys rakentaa paraikaa älykoteja Espoon Kilossa.

– Älyratkaisuja on jo kalliimmissa omakotitaloissa. Niillä on vielä luksusstatus, mutta ne tulevat lisääntymään tulevaisuudessa laajemmin.

Turvapalveluita tuottava Verisure on arvioinut, että verkkoyhteydellä varustettujen älykkäiden kodinlaitteiden myynti maailmalla kasvaa 20 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä.

Talotekniikan automatisoiduissa toiminnoissa KNX-tekniikka on markkinajohtaja. Euroopassa KNX-tekniikkaa on hyödynnetty 75 prosentissa omakotitalokohteista, joissa on käytössä älykästä tekniikkaa. Suomessa järjestelmä toimii noin 4 000:ssä omakotitalokohteessa. KNX Finlandin toiminnanjohtaja Johan Stigzelius uskoo, että älyratkaisujen avulla myös vanhuksilla on mahdollisuus asua pidempään kotona turvallisesti.

– Älykkäillä kodin ja kiinteistön automaatioratkaisuilla luodaan mahdollisuus lisätä kotihoitoa ja näin pidentää kotona asumista. Ne helpottavat kulkemista, kun valot voi sytyttää ja sulkea yhdellä laitteella. Liikeanturi tunnistaa, onko noustu ylös sängystä tai käyty vesassa. Seurantaa voidaan tehdä etänä, Stigzelius sanoo.

Älyjärjestelmän hankinta on iso investointi. Esimerkiksi KNX-tekniikkaa hyödyntävä Gira-kodinhallintajärjestelmä voi maksaa kymmeniätuhansia euroja, kerrotaan sitä edustavasta Merilux-yrityksestä.

Kahvinkeitin kiinni kännykällä

Teleoperaattorit ovat laajentaneet toimintaansa kodin turvamarkkinoille edullisemmilla älypalveluilla. Ne tarjoavat reaaliaikaista videokuvaa ja ääntä sekä erilaisia varoituksia kotoa suoraan älypuhelimeen ja tabletteihin. Tämä auttaa ennakoimaan mahdollisia vaaratilanteita ja varmistamaan, ettei kotona pääse tapahtumaan ikäviä yllätyksiä.

Elisa Vahti Live -palvelun avulla pystyy seuraamaan reaaliajassa, mitä kotona tapahtuu silloin, kun ei itse ole paikalla. Aikakoneen avulla näkee lisäksi edellisen vuorokauden tapahtumat videolta.

Soneralla on vastaava omaan valvontaan perustuva Vahti-palvelunsa, joka käyttää kodin laajakaistayhteyttä. Paketti sisältää muun muassa liiketunnistimen, joista saa tietoja älypuhelimeen ja tablettiin. Ovi- ja ikkunatunnistin muistuttaa, jos ovia tai ikkunoita on jäänyt auki.

Älypistokkeen avulla kodin sähkölaitteita voi hallita etänä. Jos epäilyttää, jäikö kahvinkeitin päälle, asian voi tarkastaa ja keittimen virran katkaista sovelluksen kautta. Lisämaksusta saa kameroita ja palovaroittimia, jotka välittävät tiedon mahdollisesta hälytyksestä suoraan asukkaan puhelimeen.

Lue myös: Kannattaako vanha laite korjata vai suosiolla ostaa uusi? Asiantuntijat vastaavat

Vuotohälytin on hyvä apu

Vesivahingoista lähes puolet sattuu kerrostaloissa, ja yleisimmät vuotojen aiheuttajat ovat astianpesukone sekä vesikalusteet, ilmenee Finanssialan keskusliiton vuotovahinkoselvityksestä.

Vakuutusyhtiö Ifin lakimiehen Mikko Vaitomaan mukaan vuotovahinkojen korvattavuuden näkökulmasta riittää, että ihminen noudattaa vakuutusyhtiön suojeluohjeita eli esimerkiksi tarkkailee säännöllisesti letkujen ja liitosten kuntoa. Erityisen tarkkana on oltava astianpesukoneen poistoletkun kanssa. Erillisiä apuvälineitä vuotovahinkojen ehkäisemiseksi ei välttämättä tarvita.

Yksi poikkeus kuitenkin on: astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alla pitää olla vuotokaukalo, vaikka laki ei sitä määrää pakolliseksi. Vuotokaukalon voi Vaitomaan mukaan korvata esimerkiksi tekemällä vedeneristyksen kylpyhuoneen lisäksi keittiöön astianpesukoneen alle.

Parinkympin hintaiset vuotokaukalot eivät estä vuotoa, mutta ne tuovat veden ajoissa näkyviin, jolloin märkä ei ehdi aiheuttaa suurta vahinkoa talon rakenteisiin. Vuotokaukalon lisäksi allaskaapissa on hyvä olla vesivuotohälytin, Vaitomaa sanoo. Se havaitsee, jos pesukoneen poistoletku tai tulovesiputken liitoskohta vuotaa.

Halvimpia paristoilla toimivia hälyttimiä saa kodinelektroniikkaliikkeistä alle 15 eurolla, ja langattomiakin versioita voi ostaa alle sadalla eurolla. Vuotohälytin toimii siten, että se laukaisee kovan hälytyksen, kun anturi havaitsee vuodon.

Mökillä putkien jäätymistä voi yrittää estää pakkasvahdilla, joka on käytännössä termostaatilla varustettu sähkövastus. Se pitää sisälämmön muutamaa astetta ulkolämpötilaa korkeampana. Sellainen maksaa alle 20 euroa.

Liesivahti sammuttaa palon

Yleisimpiä tulipalon sytyttäjiä ovat vialliset sähkölaitteet. Niistä syntyviä tulipaloja on vuosittain tuhatkunta. Myös keittiössä kokatessa sattuu paljon onnettomuuksia. Siellä turvallisuutta parantavat liesihälyttimet ja -vahdit. Muutaman kympin maksavat liesihälyttimet varoittavat merkkiäänellä, kun lieden lämpötila nousee normaalista.

Satojen eurojen hintaiset liesivahdit ovat fiksumpia. Hälytysäänen lisäksi ne katkaisevat liedestä virran, jos ruoka kärähtää pannulle. Edistyksellisimmissä ja kalliimmissa liesivahdeissa on lisävarusteena liesipalon sammutusjärjestelmä. Niiden hinta lähentelee tuhatta euroa.

Vahdit on suunniteltu seuraamaan lieden ympäristön lämpötilavaihteluita ja tunnistamaan vaaratilanteet. Ne eivät häiritse normaalia ruoanlaittoa.

Kotiin saa myös ulkoistettua paloturvaa kuukausimaksulla. Silloin turva-alan yritys huolehtii siitä, että kotona on asialliset alkusammutusvälineet tulipalon varalta: jauhesammutin, sammutuspeite ja palovaroitin.

 

Lue lisää:

Millaisen sairastumisen matkavakuutus korvaa?

Näin sinullakin voi olla aina uusi auto

Näin säästät järkevästi ruokalaskussa

Julkaistu alunperin Oma Aika-lehden numerossa 07/2015